Sähkönjohtavuus

Mitattiin kolmen eri suolaliuokseen sähkönjohtavuutta HACK-mittarilla.Opettaja antoi lisäksi yhden oman X-liuoksensa.Ensin kalibroitiin mittari.Saatiin lukema 1,299.Lämpötila oli 20,6c.Kussakin mittauksessa käytettiin määränä 100ml liuosta. Esim.2g suolaa ja 98ml ionivaihdettua vettä=2%.3% liuos ei liuennut riittävän hyvin joten käytimme kahta ensimmäistä sekä X-liuosta. SÄHKÖN JOHTAMINEN % mS/cm 1 10,06 2 35,2 x 29,8

Ammattifysiikka/3

27.1.2016 Illan aiheena muunmuassa lämpölaajeneminen,olomuodon muutos,hydrostaattinen paine,noste-ja kaasun paine.Opeteltiin taas muutama uusi laskukaava. Illan aiheet synnyttivät melko paljon keskustelua,mikä olikin hyvin mielenkiintoista ja antoisaa.Mielestäni tunnit menivät mukavasti ja aika kului nopeasti.

Ammattifysiikka 13.1.2016

Tänään alkoi ammattifysiikan ensimmäiset tunnit.Opettajana meillä oli Laura Lamminsivu. Ihan ensin tutkailtiin SI-järjestelmää,pyöristyssääntöä-ja mekaniikkaa.Käytiin myös läpi eri yksiköitä ja niiden muuntamista.Laskutehtävinä oli esim.nopeus,nopeuksien muuntaminen,kiihtyvyys- ja pyörimisliike.Tehtävät oli mielenkiintoisia ja herättivät jonkin verran keskustelua.Ilta meni oikein mukavasti joten kiitos siitä Lauralle.

pH-mittaus

Tarkoituksena on mitata 8 eri nesteen pH-arvo ja laittaa ne suuruus järjestykseen.Työssä käytetään pH-mittaria joka ensin kalibroidaan kahdessa puskuriliuoksessa.Mitattavat nesteet ovat suuruusjärjestyksessä seuraavat. pH Vesi 6,7 Kahvi 5,2 Saippua 4,8 Laimennettu mehu 3,2 Mehu 3,00 Cola 2,8 Sitruunahappo 2,5 Etikka 2,3 Mehu laimennettiin 1/10 eli 1 osa mehua ja 9 osaa vettä.

Etikkahapon määritys ruokaetikasta happo-emästitrauksella

Tarkoituksena on selvittää etikkahapon määrä etikasta.Tämä tapahtuu käyttämällä tunnetun väkevyistä natriumhydroksidiliuosta.Indikaattorina oli fenoliftaeliinia,jonka väri muuttuu pH alueella 8,2-9,8.Se on happamassa liuoksessa väritön ja emäksisessä punainen.Ruokaetikan etikkahappopitoisuus määritetään byrettiä käyttäen.Byretti huuhdeltiin ionivaihdetulla vedellä.Se täytettiin NaOH-liuoksella tarkasti nollaviivan yläpuolelle.Täyspipetillä pipetoitiin 10ml ruokaetikkaa kartiodekkaan,johon lisättiin 2 pisaraa fenoliftaleiinia indikaattoriksi.Natriumhydroksidia tiputettiin pisaroittain näytteeseen kunnes ekvivalenttipiste saavutettiin.Kuluneen NaOH-liuoksen tilavuus luettiin byretin asteikolta.Tämä toistettiin 3 kertaa.Tulokset olivat seuraavanlaiset 1.=34,5ml 2.=34,7ml 3.=34,6ml Tulosten keskiarvo:34,6ml Millilitrat yhteensä:103,8ml=0,0104/l Työssä muodostui natriumasetaattia ja vettä. Lopputulos saatiin seuraavalla laskulla. 0,5*17,3l*60,052*100/10=10,38% Pullon kyljessä luki 10% joten työ onnistui varsin hyvin.

Työssäoppiminen

Työharjoittelujakso alkaa viikolla 9.Harjoittelupaikka ei tosin ole vielä tiedossa.Toivoisin sen kuitenkin olevan jossain paperitehtaassa.SCA-pehmopaperitehdas Nokialla olisi ehkä se mieluisin vaihtoehto jo pelkän sijaintinsakin vuoksi.Harjoittelujaksosta toivon mahdollisimman monipuolista.Olisi mielestäni tärkeää päästä näkemään ja tutustumaan tuotannon eri vaihesiin.Odotan harjoittelujaksoa innolla.Käytännössä oppiminen on itselleni kaikkein mielekkäintä.Yritin etsiä netistä tietoa kyseisestä tehtaasta,mutta ei sieltä pahemmin löytynyt.

SELLUNKEITTO

Työ aloitettiin valitsemalla sopivat koivurangat.Ne kuorittiin ja haketettiin hakkurissa.

Hake seulottiin hakeseulassa.Seulominen kesti noin 10 min.Sopivan kokoista haketta otettiin talteen 1.54kg.
Hakkeesta otettiin 271.9g erilliseen astiaan ja laitettiin vuorokaudeksi uuniin kuivumaan.Kuivattamisen jälkeen painoa oli 213.4g.Kosteutta oli siis haihtunut 58.5g.Hake laitettiin HAATO-pakkokiertokeittimen
hakekoriin.Kori laskettiin keittimeen johon lisättiin keittonesteet.Ensin laitettiin mustalipeä/vesi 1.86kg tämän jälkeen NaOH(natriumhydroksidi) ja Na2S(natriumsulfidi).Keittimen kansi ja tiiviste puhdistettiin huolella jonka jälkeen kansi suljettiin ja kiristettiin ristiin kiristämällä.

Tarkistettiin että muut venttiilit paitsi mustalipeän poistoventtiili ovat kiinni.Keittimen tehot ja lämpötilat säädettiin seuraavasti:
P1=70%
P2=30%
L1=165c
L2=170C

Keittimen jälkeiset venttiilit avttiin niin että keittoneste pääsi pumpulle.Tulovesiventtiili ja tiivistevesiventtiili avattiin myös.Tämän jälkeen käynnistettiin pumppu ja lämmönvaihdin ja avattiin keittimen yläkierron venttiili puoliksi.Aiemmin mainitut luvut syötettiin tietokoneelle,joka laskee H-tekijän.

Lämpötilaa ja painetta seurattiin 10 min välein.Lukemat kirjattiin paperille.Kun H-tekijä oli noin 150 päässä tavoitteesta pysäytettiin pumppu ja lämmönvaihdin. Tästä eteenpäin paine ja lämpö kirjattin ylös 5min välein.
Kun paine laski ilmanpaineeseen,poistettiin mustalipeä jäähdytyksen kautta.Kaasaus aloitettiin pukemalla tarvittava sujavarustus ylle.Seuraavaksi avattiin lipeän tyhjennysjäähdyttimen vesiventtiili ja sen jälkeinen kolmiventtiili.Kaasausletku johdettiin vetokaapin lavuaariin ja avattiin vesihana.Lipeän kiertopumppu pysäytettiin ja avattiin kaasausventtiili varovasti.Lämpötilan ja paineen laskua seurattiin mittareista n.10min.Kun keitin oli tarpeeksi jäähtynyt ja paine nollassa,avattiin keitinsäiliön kansi varovasti.Vieläkin kuuma hakekori nostettiin työkalua apuna käyttäen jäähdytysastiaan.Vesiventtiili suljettiin ja keitin pestiin huolellisesti vedellä.Massa oli keiton jälkeen aivan mustaa joten se pestiin siihen tarkoitukseen olevissa pusseissa.Pesty massa laitettiin ämpäriin odottamaan jatkotoimenpiteitä.Työn tarkoituksena oli saada aikaiseksi mahdollisimman tasalaatuista massaa joten lopputulos oli mielestämme melko hyvä.